Niin sanotut "maksa tai käy" -järjestelmät ovat yleistymässä Euroopassa. Ensimmäisenä sanomalehdet ottivat sen käyttöön Itävallassa ja Saksassa, ja Meta otti sen käyttöön Instagramissa ja Facebookissa vuonna 2023. Nyt monet verkkosivustot eri puolilla Eurooppaa käyttävät vastaavia järjestelmiä. Sen sijaan, että käyttäjille annettaisiin aito mahdollisuus valita, haluavatko he hyväksyä vai hylätä mainosten seurannan, "Pay or Okay" -järjestelmät pyytävät maksua, jos haluaa kieltäytyä "suostumuksesta". Tämä johtaa 99,9 prosentin "pohjoiskorealaiseen suostumusprosenttiin". Monet uutisyhtiöt väittävät, että tämä lähestymistapa on välttämätön laadukkaan median rahoittamiseksi. Todellisuudessa digitaalisen mainonnan osuus eurooppalaisen lehdistön tuloista on parhaimmillaan 10 prosenttia. Kun otetaan huomioon EDPB:n tulevat suuntaviivat tästä aiheesta, tässä raportissa analysoidaan alan argumentteja ja "Pay or Okay" -periaatteen todellisia taloudellisia vaikutuksia.
Sanomalehdistä metaan. Marraskuussa 2023 Meta otti käyttöön maksullisen tilauksen Instagram- ja Facebook-käyttäjille, jotka eivät halua, että heitä seurataan. Siirto oli vastaus heinäkuussa 2023 annettuun Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) tuomioon, jossa todettiin, että Metan käyttäjätietojen käsittely oli laitonta. Sen sijaan, että yritys pyytäisi käyttäjiltä suostumusta, se pakottaa heidät nyt joko maksamaan maksun yksityisyydestään tai suostumaan siihen, että heitä seurataan kohdennettua mainontaa varten. Sosiaalisen median jättiläinen ei kuitenkaan keksinyt järjestelmää itse. maksa tai suostu -järjestelmän ottivat käyttöön uutismediasivustot, jotka etsivät keinoa lisätä suostumustensa määrää.
Felix Mikolasch, tietosuojalakimies osoitteessa noyb: "pay or Okay" on viime vuosina levinnyt koko EU:n alueelle, ja se on nyt käytössä sadoilla verkkosivustoilla. Tietosuojaviranomaiset eivät kuitenkaan ole vieläkään omaksuneet johdonmukaista EU:n laajuista lähestymistapaa näiden järjestelmien käsittelyyn. Niiden olisi pitänyt sopia tästä jo kauan sitten.""
Väärä taloudellinen kertomus. Pay or Okay -periaatteen kannattajat tukeutuvat pitkälti väitettyyn taloudelliseen tarpeeseen rahoittaa laadukasta mediaa ja teeskentelevät, että henkilökohtainen mainonta on tulonlähde, joka pelastaa vaikeuksissa olevat uutismediat. Todellisuudessa digitaalisen mainonnan osuus lehdistön tuloista on vain noin 10 prosenttia. Kohdennetun mainonnan osuus on vielä pienempi: Vain noin 5 prosenttia sanoma- ja aikakauslehtien tuloista on peräisin henkilötietojen käsittelystä mainostarkoituksiin.
Liian suuret kustannukset. Useimmat yritykset väittävät, että "Pay or Okay" -periaatteen on tarkoitus mahdollistaa jonkinlainen taloudellinen oikeudenmukaisuus. Pay-vaihtoehdon kustannukset ovat kuitenkin järjettömät verrattuna mainostuloihin. Akateeminen tutkimus osoittaa, että julkaisijat ansaitsevat seurannasta 0,24 euroa käyttäjää ja kuukautta kohden - kun taas Pay-vaihtoehdon valitseminen tuottaa huimat 3,24 euroa käyttäjää ja kuukautta kohden. Samassa tutkimuksessa korostetaan, että "Pay or Okay" -vaihtoehto kasvattaa evästeiden bannereihin liittyviä tuloja 16,4 prosenttia. Kun otetaan huomioon, että keskimäärin vain 5 prosenttia lehdistön tuloista tulee ohjelmallisesta mainonnasta, Pay or Okay -järjestelmä lisäisi lehdistön kokonaistuloja keskimäärin vain 0,82 prosenttia. Vaikka näin vähäinen tulojen lisäys ei pelasta uutisalaa sen taloudelliselta taantumalta, se varmasti tappaa Euroopassa GDPR:n mukaisen vapaasti annetun suostumuksen käsitteen.
Epärealistiset suostumusmäärät. GDPR:ssä tehdään selväksi, että käyttäjän suostumuksen on oltava "vapaasti annettu", jotta sitä voidaan pitää pätevänä. Tämä tarkoittaa, että jos jokin järjestelmä tuottaa suostumusprosentteja, jotka eivät vastaa rekisteröityjen todellisia toiveita, se on manipulatiivinen. Alan julkaisut osoittavat kuitenkin, että "maksa tai suostu" -järjestelmät tuottavat jatkuvasti 99-99,9 prosentin suostumusprosentteja, vaikka tutkimusten mukaan vain 0,16-7 prosenttia ihmisistä haluaa, että heitä seurataan tai että heidän tietojaan käytetään henkilökohtaiseen mainontaan. Tämä yli 90 prosentin ero tekee tuskallisen selväksi, että "Pay or Okay" -järjestelmä ei mahdollista "vapaasti annettua" suostumusta. Todellisuudessa todellinen syy tällaisen järjestelmän käyttöönotolle on suostumusten osuuden nostaminen paljon yli realististen rajojen "aitoa tai vapaata valintaa" käyttäjille.
Felix Mikolasch, tietosuojalakimies osoitteessa noyb: "Juuri nyt käyttäjiä käytännössä ja laittomasti painostetaan "suostumaan" siihen, että heitä seurataan. EDPB:llä on nyt tilaisuus ottaa selkeä kanta tähän asiaan tulevissa suuntaviivoissaan."
Jos haluat tietää kaikki yksityiskohdat, lue koko raportti täältä!
