Uutissivustot: Lukijoiden on "ostettava" omat tietonsa takaisin kohtuuttomaan hintaan
Noyb on tänään tehnyt valituksia seitsemän suuren saksalaisen ja itävaltalaisen uutissivuston evästeiden maksumuurista: SPIEGEL.de, Zeit.de, heise.de, FAZ.net, derStandard.at, krone.at ja t-online.de. Yhä useammat verkkosivustot pyytävät käyttäjiään joko hyväksymään tietojen välittämisen sadoille seurantayrityksille (mikä tuottaa verkkosivustolle muutaman sentin tuloja) tai tekemään tilauksen (jopa 80 euroa vuodessa). Voidaanko suostumusta pitää "vapaaehtoisesti annettuna", jos vaihtoehtona on maksaa 10, 20 tai 100 kertaa markkinahintaisista tiedoista ja pitää ne itsellään?
Henkilökohtainen mainonta on välttämätöntä selviytymisen kannalta? Tiedotusvälineet rahoitetaan mainoksilla, tilauksilla, avustuksilla tai lahjoituksilla. Myös verkossa suuri osa mainonnasta ei ole personoitua, aivan kuten mainokset painetussa mediassa, radiossa tai televisiossa. Mediayhtiöt tienaavat hyvin suoraan varatulla ja enimmäkseen ei-henkilökohtaisella mainonnalla, mutta verkkosivujen "ylijäänyt tila" myydään Ad-Tech-yrityksille muutamalla sentillä. Arvokkaat käyttäjätiedot lähetetään sitten näille kilpailijoille, jotka ottavat näin leijonanosan itselleen.
Voitto ja tiedot jäävät Googlelle ja kumppaneille. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan tiedotusvälineet saavat vain noin 4 prosenttia tietojen välittämisestä saatavista lisätuloista. Alankomaissa julkiset yleisradioyhtiöt tienaavat verkossa enemmän rahaa muulla kuin personoimattomalla mainonnalla kuin luovuttamalla tietoja seurantayrityksille.
Alan Dahi, tietosuojalakimies, noyb.eu:"Monista mediayhtiöistä on tullut suuryritysten orjia. Ne myyvät lukijoidensa tietoja ja luottamusta muutamalla sentillä. Suuret voitot menevät mainosalalla toimiville teknologiajätille - aivan kuten tiedotkin."
Lukijat "ostavat" tiedot takaisin kohtuuttomaan hintaan? Vain noin 3 % kaikista käyttäjistä haluaa suostua tietojensa käsittelyyn. Itävaltalaisesta derStandard.at-sivustosta alkaen yhä useammat tiedotusvälineet ovat ottaneet käyttöön "maksa tai hyväksy" -ratkaisun. Käyttäjät eivät voi vapaasti valita, haluavatko he antaa suostumuksensa (kuten GDPR:ssä säädetään), vaan heidän on otettava tilaus, jos he eivät halua antaa suostumustaan.
Seurannan kieltäminen on aikaa vievää (nimi, osoite ja luottokorttitiedot on annettava), ja lisäksi käyttäjät joutuvat kaivamaan syvälle taskuihinsa: kun mediayhtiöt saavat tietojen välittämisestä vain muutaman sentin käyttäjää kohti, SPIEGEL ja FAZ veloittavat tällä hetkellä 59,88 euroa vuodessa seurannasta vapaasta tilauksesta. Die ZEIT veloittaa 62,40 euroa ja derStandard.at jopa 84 euroa vuodessa "PUR-tilauksesta", jossa ei ole minkäänlaista mainontaa. Kun näitä lukuja verrataan mediayhtiöiden kokonaistuloihin, voitontavoittelun laajuus on ilmeinen: jos kaikki spiegel.de:n lukijat ottaisivat "PUR-tilauksen", yhtiö saisi noin 1,2 miljardin euron tulot. Tällä hetkellä sen nykyiset digitaaliset tulot ovat noin 76,9 miljoonaa euroa. Toisin sanoen näiden tilausten kustannukset ovat paljon suuremmat kuin menetettyjen mainostulojen korvaaminen, kun käyttäjät eivät suostu seurantaan.
Alan Dahi, noyb.eu:n tietosuojalakimies:"Ihmiset joutuisivat joskus maksamaan kymmenen-, kaksikymmen- tai satakertaisen summan estääkseen tietojensa jakamisen. Tulee vaikutelma, että kyse ei ole reilusta vaihtoehdosta suostumukselle vaan kalliiden tilausten myynnistä."
Tämän "ratkaisun" leviäminen saattaa perustua myös Itävallan tietosuojaviranomaisen vuonna 2019 antamaan päätökseen, jonka mukaan "maksa tai suostu" -järjestelmässä ei rikota tietosuoja-asetusta. Tämä tapaus oli kuitenkin maallikkoasianajajan vireille panema, ja se kärsi pitkälti virheellisistä faktatiedoista viranomaisen edessä. noyb on päättänyt kumota tämän päätöksen.
Yksityisyyden suoja tulokysymys? Useimmat käyttäjät vierailevat kymmenillä uutissivustoilla kuukaudessa. Jos he eivät halua, että sivustot jakavat heidän tietojaan, siitä tulee pian kallis asia. Yksityisellä laatumedialla ei myöskään ole oikeudellisesti mitään erityisasemaa - mikä tahansa verkkosivusto, tarjosipa se sitten reseptejä tai maailman uutisia, voisi pakottaa käyttäjät antamaan suostumuksensa "maksa tai suostu" -lähestymistavalla ja siten kiertää yleisen tietosuoja-asetuksen.
Alan Dahi, tietosuojalakimies, noyb.eu:"Useimmat ihmiset vierailevat monilla eri verkkosivustoilla kuukaudessa. Jos jokaiselta sivustolta peritään 5 euroa, on aika nopeasti oltava huipputuloinen, jotta tietosuojaan olisi varaa. Tällä ei ole enää mitään tekemistä vapaasti annetun suostumuksen kanssa."
Tietosuojan mukainen mainonta ratkaisuna. Sanoma- ja aikakauslehdet etsivät keinoja selviytyäkseen digitaalisessa maailmassa, jossa "verkossa" on usein yhtä kuin "ilmaiseksi". noyb on tietoinen tästä ongelmasta, ja päivittäinen yhteydenpitomme toimittajiin osoittaa, kuinka tilanne on muuttumassa yhä epävarmemmaksi laatumedian kannalta. Kapeat voitot lukijoidensa perusoikeuden tietosuojaan kustannuksella eivät kuitenkaan ole ratkaisu kaikkiin rahoitusongelmiin.
Alan Dahi, tietosuojalakimies, noyb.eu: "Tarvitsemme asianmukaisesti rahoitettuja tiedotusvälineitä. On kuitenkin harhaluulo uskoa, että käyttäjätietojen siirtäminen Googlelle ja muille ratkaisee tämän rakenteellisen ongelman. Innovatiiviset mainontajärjestelmät, joita mediayhtiöt hallinnoivat itse ja joissa sekä tiedot että voitot jäävät laatumedioille, eivät ole vain oikeudellisesti välttämättömiä, vaan todennäköisesti myös kysymys taloudellisesta selviytymisestä. Tällä hetkellä vapaan lehdistön entisistä lippulaivoista on tullut pelkkiä mainospylväitä ja tiedonkerääjiä Googlelle, Facebookille ja muille teknologia- ja mainosjätille. Meidän on palattava järjestelmään, jossa lukija seuraa mainontaa sen sijaan, että mainonta seuraa lukijaa."
