Itävallan liittovaltion hallintotuomioistuin (BVwG) on vahvistanut Itävallan tietosuojaviranomaisen (DSB) aiemman päätöksen, jonka mukaan itävaltalainen sanomalehti DerStandard rikkoi yleistä tietosuoja-asetusta ottaessaan käyttöön "Pay or Okay" -toiminnon. Sekä DSB että tuomioistuin katsoivat, että käyttäjien on voitava valikoivasti antaa suostumuksensa tai vastustaa kutakin käsittelytarkoitusta. Tämä tapaus päätyy nyt todennäköisesti Itävallan korkeimpaan hallinto-oikeuteen - ja mahdollisesti yhteisöjen tuomioistuimeen.
- Valitusten tausta
- noybin "Pay or Okay" -raportti verkkomainonnan taloudellisuudesta
- noybin usein kysytyt kysymykset "Pay or Okay" -ohjelmasta
Taustaa. DerStandard on Itävallan johtava liberaali sanomalehti, ja se oli ensimmäinen verkkosivusto, joka otti käyttöön niin sanotun "maksa tai hyväksy" -lähestymistavan, kun yleinen tietosuoja-asetus tuli voimaan. Sen sijaan, että se olisi antanut käyttäjille "aidon" mahdollisuuden valita, suostuvatko he satojen kolmansien osapuolten verkkoseurantaan vai eivät, se pyysi käyttäjiä joko antamaan suostumuksensa tai maksamaan kuukausitilauksesta, jonka hinta on tällä hetkellä 9,90 euroa.
Äärimmäiset suostumusmäärät. Samaan aikaan vain 1-7 prosenttia kaikista käyttäjistä haluaa, että heitä seurataan verkkomainontaa varten, jos sitä kysytään avoimesti. Sen sijaan "maksa tai suostu" saa 99,9 prosenttia käyttäjistä suostumaan verkkoseurantaan. Jos yli 90 % käyttäjistä ei saa sitä, mitä he aidosti haluavat, meillä on kaikkea muuta kuin "aito" valinta.
Max Schrems: "We emme pelasta verkkojournalismia parilla sentillä kuukaudessa ja käyttäjiä Google-mainoksilla. Samalla 'maksa tai ole hyvä' heikentää yleisen tietosuoja-asetuksen keskeistä pilaria - vapaasti annettua suostumusta. Käyttäjien aidon valinnanvapauden sijaan saamme tällä järjestelmällä 99,9 prosentin pohjois-korealaisen suostumusprosentin. DerStandard tai viranomaiset eivät voi selittää, miten he haluavat hillitä tätä puhtaasti poliittista suosiota uutismedialle - näemme jo, että Instagram ja Facebook noudattavat samaa lähestymistapaa ja veloittavat nyt perusoikeuksista."
DSB:n päätös. Vuonna enemmän poliittinen kuin oikeudellinen päätösitävallan tietosuojaviranomainen (DSB) katsoi, että "maksa tai ole hyvä" -periaatteeseen ei liity yleistä ongelmaa - ja jätti huomiotta sen, että suostumusaste on 99,9 prosenttia. Samalla DSB katsoi, että DerStandardin lähestymistapa "maksa tai hyväksy" -periaatteeseen oli lainvastainen, koska se salli vain yleisen suostumuksen tai hylkäämisen - vaikka laki edellyttää mahdollisuutta antaa suostumus tietyntyyppiseen käsittelyyn. DerStandard valitti asiasta ja väitti, että tällaista "yksityiskohtaista" suostumusta ei voida antaa "maksa tai hyväksy" -järjestelmässä, koska se esimerkiksi vaati seurantaa ja tilastoja myydäkseen mainoksiaan maksuttomassa versiossa.
Max Schrems: "DSB:n päätös vuodelta 2023 oli puhtaasti poliittinen: he eivät halua koskea uutismediaan, kun muilla sivuilla jopa pelkkä harmaa painike evästebannerissa todettiin laittomaksi. Sen sijaan, että he olisivat kritisoineet yleistä lähestymistapaa ja todenneet, että 99,9 prosentin suostumusprosentti osoittaa, että suostumusta ei ole annettu 'vapaasti', he päätyivät koskemaan vähäpätöiseen asiaan. Kyseessä on puhdas "valheellinen valinta", jota kukaan ei periaatteessa halua tai käytä - vain teeskennelläkseen, että käyttäjillä olisi mahdollisuus valita."
Tuomioistuimen päätös. Itävallan liittovaltion hallinto-oikeus (BVwG) vahvisti nyt DSB:n päätöksen, jonka mukaan DerStandard ei saanut pätevää suostumusta, ja hylkäsi sanomalehden valituksen. Samalla se salli valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen (VwGH), koska asia on uusi eikä korkeimmat tuomioistuimet ole vielä ratkaisseet sitä. On hyvin todennäköistä, että korkein hallinto-oikeus siirtää asian EU:n tuomioistuimeen (CJEU).
Max Schrems: "Tietosuojaviranomaisen päätös yksinkertaisesti vahvistettiin, koska tiedetään, että asia menee todennäköisesti korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Luulen, että kaikki asianosaiset ovat tietoisia siitä, että 'Pay or Okay' -menettelyn on mentävä EU:n tuomioistuimeen.""
Ei lain väärinkäyttöä. DerStandard on myös yrittänyt vedota belgialaiseen päätökseen, jossa väitetään, että kansalaisjärjestön "mallitapaus" olisi "lain väärinkäyttöä" ja siksi sitä ei otettaisi käsiteltäväksi. Itävallan tuomioistuin hylkäsi tämän Belgian poikkeavan päätöksen ja katsoi Itävallan ja Saksan muun oikeuskäytännön mukaisesti, että "mallitapaukset" ovat hyväksyttäviä ja laillisia.
Max Schrems: "Olimme yllättyneitä siitä, että eräs sanomalehti yrittää yhtäkkiä mustamaalata kansalaisjärjestöjen työtä tuomioistuinten edessä. Olemme iloisia siitä, että tuomioistuin on torjunut tällaiset ajatukset. Belgian päätös on edelleen poikkeava mielipide Euroopassa."
