Meta (Facebook / Instagram) siirtyy "maksa oikeuksistasi" -lähestymistapaan

This page has been translated automatically. Read the original or leave us a message if something is not right.
Forced Consent & Consent Bypass
 /  Tue, 03.10.2023 - 09:42
Meta "Pay for your Rights"

Meta (Facebook / Instagram) siirtyy "maksa oikeuksistasi" -lähestymistapaan

Wall Street Journal -lehti kertoi, että Meta aikoo siirtyä "Pay for your Rights" -malliin, jossa EU:n käyttäjät joutuvat maksamaan 168 dollaria vuodessa (160 euroa vuodessa), jos he eivät suostu luopumaan perusoikeudestaan yksityisyyteen Instagram- ja Facebook-alustojen kaltaisilla alustoilla. Historia on osoittanut, että Metan sääntelyviranomainen, Irlannin tietosuojaviranomainen DPC, suostuu todennäköisesti mihin tahansa tapaan, jolla Meta voi kiertää GDPR:n. Yritys voi kuitenkin myös käyttää lähestymistapansa tukena kuutta sanaa Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) äskettäisestä tuomiosta.

Maksa oikeuksistasi. Jotta voisit nauttia EU:n lainsäädännön mukaisista perusoikeuksistasi, Meta ehdottaa nyt, että maksat 14 dollaria kuukaudessa eli huimat 168 dollaria (160 euroa) vuodessa. Tämä siirto on seurausta noybin menestyksekkäästä oikeudenkäynnistä, jossa EDPB julisti Metan aiemman "suostumuksen ohituksen" laittomaksi. EU:n tuomioistuin vahvisti myöhemmin EDPB:n näkemyksen asiassa C-252/21 Bundeskartellamt. Tämä tarkoittaa, että Metan henkilötietojen käyttö on ollut EU:ssa laitonta ainakin vuosina 2018-2023.

Max Schrems: "Perusoikeudet eivät voi olla kaupan. Maksammeko seuraavaksi äänioikeudesta tai sananvapaudesta? Tämä merkitsisi sitä, että vain rikkaat voivat nauttia näistä oikeuksista aikana, jolloin monilla ihmisillä on vaikeuksia tulla toimeen. Tämän ajatuksen sisällyttäminen tietosuojaan on merkittävä muutos. Taistelisimme tätä vastaan ylös ja alas tuomioistuimissa."

6 sanaa EUT:n "obiter dictum". Meta näyttää tukeutuvan lähestymistapansa osalta kuuteen sanaan 18 548 sanaa sisältävässä tuomiossa aiemmin tänä vuonna, jossa todettiin, että Metan lähestymistapa GDPR:ään vuodesta 2018 lähtien oli laiton. Vaikka tuomiossa todettiin johdonmukaisesti, että kaikki Metan nykyiset lähestymistavat GDPR:n 6 artiklan mukaisen "oikeusperustan" saamiseksi käsittelylle olivat laittomia, tuomion 150 kohtaan oli sujautettu pieni lause, jossa sanottiin, että mainoksille on oltava vaihtoehto"tarvittaessa asianmukaista maksua vastaan". Näyttää siltä, että Meta luottaa nyt näihin tuomion kuuteen sanaan ja ottaa käyttöön 160 euron vuosimaksun, jos käyttäjät eivät halua suostua henkilötietojensa hyödyntämiseen. Nämä kuusi sanaa ovat niin sanottu "obiter dictum" eli tuomioistuimen lisähuomautus, joka ei liity suoraan tapaukseen eikä yleensä ole sitova. Yleensä vain EU:n tuomioistuimen päätösten "päätelmät" ovat sitovia. Siksi ei ole selvää, pitäytyykö EUT näissä kuudessa sanassa, kun Metan uusi lähestymistapa tulee EUT:n käsiteltäväksi.

Max Schrems: "EUT totesi, että mainoksille vaihtoehtoisen vaihtoehdon on oltava "välttämätön" ja maksun on oltava "asianmukainen". En usko, että 160 euroa vuodessa oli heidän mielessään. Nämä kuusi sanaa ovat myös 'obiter dictum', ei-sitova elementti, joka meni EUT:n käsiteltävänä olevan ydinkysymyksen ulkopuolelle. Meta:n mielestä tämä ei ole kaikkein vakainta oikeuskäytäntöä, ja aiomme selvästi taistella tällaista lähestymistapaa vastaan."

Journalismi avasi oven Big Techille? Ajatuksen "maksa tai hyväksy" -lähestymistavasta kehitti ensimmäisenä itävaltalainen liberaali sanomalehti "Der Standard". Se tarjosi käyttäjille mahdollisuuden joko suostua henkilötietojen käsittelyyn mainontaa varten tai maksaa 8,90 euron kuukausimaksun. Tämä tekee yhteensä 107 euroa vuodessa. Näyttää siltä, että tietosuojaviranomaiset (ensin Itävallassa, sitten Saksassa ja nyt myös Ranskassa) pitivät tätä lähestymistapaa vaihtoehtona tukea journalistisia verkkosivustoja, jotka kärsivät mainostulojen menetyksestä suurille teknologia-alustoille, kuten Googlelle tai Metalle. Näyttää kuitenkin siltä, että ainakin Meta aikoo nyt itse ottaa tämän lähestymistavan käyttöön. Yleisessä tietosuoja-asetuksessa ei säädetä mediayhtiöitä koskevista erilaisista säännöistä suostumuksen osalta, minkä vuoksi "Pay or Okay" voitaisiin varata vain niille.

Max Schrems: "Näemme, että sääntelyviranomaiset ovat sallineet "Pay or Okay" -mallit journalismin tukemiseksi aikoina, jolloin Google, Meta ja muut vastaavat imivät mainostulot. Nyt tätä porsaanreikää käyttää Big Tech."