Nykyään yhä useammat pankit asettavat korkonsa automaattisesti ja ilman ihmisen väliintuloa. Mutta pienimmätkin epätarkkuudet voivat maksaa kuluttajille tuhansia euroja lisää. Vaikka EU:n lainsäädäntö sallii tällaisen automaattisen järjestelmän käytön tietyissä olosuhteissa, yritysten on noudatettava tiukkoja sääntöjä, joilla suojellaan ihmisten perusoikeutta yksityisyyteen. Esimerkiksi pankkien olisi annettava asiakkailleen seuraavat tiedot "mielekästä tietoa asiaan liittyvästä logiikasta" henkilökohtaisen korkokannan laskemisessa. Monet pankit eivät kuitenkaan näytä välittävän. EU:n lainsäädännön vastaisesti Swedbank (yksi Ruotsin suurimmista pankeista) hylkäsi erään ruotsalaisen pyynnön saada tutustua korkoihinsa väittämällä, että laskelma oli luonteeltaan "liikesalaisuus". noyb on nyt tehnyt valituksen Ruotsin tietosuojaviranomaiselle.
Olosuhteet muuttuvat huonompaan suuntaan. Alhaisten korkojen ja inflaation ansiosta Euroopan kansalaiset ovat jo vuosia saaneet nauttia edullisista lainanotto-olosuhteista. Ruotsissa tämä johtuu siitä, että keskuspankin (Riksbanken) korko - joka ohjaa ruotsalaisten pankkien tarjoamaa nykyistä lainakorkoa - ei noussut yli 0 prosentin ainakaan vuoden 2015 ja vuoden 2022 alun välisenä aikana. Sitten alkoi Ukrainan sota, joka pakotti Riksbankenin nostamaan korkoa. Ei ole yllättävää, että pankit seurasivat esimerkkiä - ja sen seurauksena useimmat ruotsalaiset kotitaloudet joutuivat yhtäkkiä kohtaamaan huomattavasti korkeampia asumiskustannuksia. Tämä ajaa yhä useampia kotitalouksia velkaantumaan. Ruotsalaisten kotitalouksien velkaantumisaste on EU:n korkeimpia, noin 42 000 euroa henkeä kohti. Samaan aikaan, pankkien marginaalit asuntolainoista ovat kasvaneet.
Joakim Söderberg, tietosuojalakimies osoitteessa noyb: "Ruotsissa puhutaan tällä hetkellä lähinnä elinkustannuskriisistä. Asuntolainat ovat iso osa sitä, ehkä jopa suurin osa. Pankkien pitäisi ainakin noudattaa tietosuoja-asetuksen mukaisia velvoitteitaan ja olla avoimia sen suhteen, miten ne laskevat lainat. Sen sijaan ne kieltäytyvät kunnioittamasta ihmisten perusoikeutta tietosuojaan."
Avoimuutta vaaditaan laissa. Vaikka tilanne saattaa olla samanlainen muissa EU-maissa, Ruotsissa on yksi suuri ongelma: pankeilla on tapana asettaa korko täysin automatisoidusti ja ilman ihmisen puuttumista asiaan. Tämän vuoksi kuluttajien on vaikea saada lisätietoja siitä, miten heidän korkonsa on muodostunut. Juuri tästä syystä EU:n lainsäädännössä edellytetään, että automaattista päätöksentekoa käyttävät yritykset noudattavat tiukkoja avoimuussääntöjä: Yleisen tietosuoja-asetuksen 15 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaan yritysten on annettava seuraavat tiedot "merkitykselliset tiedot asiaan liittyvästä logiikasta" jotka liittyvät tällaisen järjestelmän tekemiin laskelmiin. Todellisuudessa pankit voivat olla luovia kiertääkseen velvollisuuksiaan: Swedbank esimerkiksi hylkäsi ruotsalaisen rekisteröidyn tietosuoja-asetuksen 15 artiklan mukaisen tietopyynnön (virheellisesti) väittäen, että sen asuntolainakorkojen taustalla oleva logiikka on "liikesalaisuus".
Avoimuus on kuitenkin erittäin tärkeää, sillä pienelläkin koron muutoksella on vakavia seurauksia kuluttajille. Seuraavassa on esimerkki, joka havainnollistaa tätä: Jos sinulla on 300 000 euron 15 vuoden laina, jonka korko on 4 %, kuukausittainen lainaeräsi on 2 208 euroa. Jos korko nostetaan yhtäkkiä 4,5 prosenttiin, kuukausieräsi nousee 2 281 euroon. Se on 73 euroa lisää kuukaudessa 15 vuoden ajan eli yhteensä 13 140 euroa
Joakim Söderberg, tietosuojalakimies osoitteessa noyb: "Vaatimalla, että pankin korkolaskennan logiikka on liikesalaisuus, pankki murentaa sen vähäisenkin luottamuksen, joka kuluttajilla vielä on pankkia kohtaan. Se herättää kysymyksen: Miten me kuluttajat voimme tietää, että meitä kohdellaan oikeudenmukaisesti, jos emme itse asiassa tiedä, miten meitä kohdellaan?"."
Oletettu liikesalaisuus - se on itse asiassa määritelty EU:n lainsäädännössä. Sekä Ruotsin että EU:n lainsäädännön mukaan tieto voi olla liikesalaisuus vain, jos sen paljastuminen todennäköisesti antaa kilpailijoille etua. Mutta jos tieto on julkisesti saatavilla, kilpailijat tietävät sen jo. Näin on korkojen kohdalla: Asuntolainojen avoimuutta säännellään EU:n asuntoluottodirektiivillä, joka sisältää kirjaimellisesti asuntolainojen korkojen laskentayhtälö. Lisäksi Ruotsin kulutusluottolaissa todetaan suoraan EU:n direktiiviin viitaten, että ihmisillä on oikeus tietää, miten heidän korkonsa on laskettu, jos laina perustuu viitekorkoon (kuten Riksbankenin ohjauskorkoon) ja mitä pankki lisää korkoon. Tämän on tarkoitus antaa kuluttajille mahdollisuus tehdä tietoon perustuva valinta siitä, mistä he lainaavat rahaa, ja mahdollisesti korjata väärät tai puutteelliset tiedot, jotka johtavat korkeampiin korkoihin.
Ruotsissa jätetty valitus. noyb on tämän vuoksi tehnyt valituksen Ruotsin tietosuojaviranomaiselle (IMY) ja pyytänyt, että Swedbankin päätös hylätä rekisteröidyn tietopyyntö tutkitaan perusteellisesti. Varmistaakseen, että kantelija nauttii oikeuksiensa tehokasta suojaa, noyb ehdottaa tämän jälkeen, että IMY määrää Swedbankin antamaan rekisteröidylle täydet tiedot logiikasta, jota on käytetty hänen asuntolainansa koron laskennassa. Lisäksi Swedbankin tulisi luoda menettelyt, joilla vastaisuudessa vastataan asianmukaisesti tiedonsaantipyyntöihin. Lopuksi, noyb ehdottaa IMY:lle hallinnollisen sakon määräämistä vastaavien rikkomusten estämiseksi tulevaisuudessa.
