Jo vuosien ajan käyttäjät ja monet yritykset ovat valittaneet evästeilmoituksista. Vaikka tämä ymmärrettävä turhautuminen johtuu pääosin alan käyttämistä harhaanjohtavista ”dark pattern” -käytännöistä, näistä ilmoituksista on tullut symboli sille, mitä pidetään liiallisena EU-sääntelynä. Osana ”Digital Omnibus”-paketin osana Euroopan komissio halusi nyt vihdoin päästä eroon evästeilmoituksista ja korvata ne automaattisella ilmoituksella. Google ja juuri ne EU:n jäsenvaltiot, jotka itse asiassa kehottavat EU:ta ”yksinkertaistamaan” ja ”byrokratian karsimista” – mukaan lukien esimerkiksi Saksa ja Ranska – ovat nyt esteenä. Neuvoston viimeisimmässä, 18. kesäkuuta julkaistussa kannanotossa suunnitelma evästebannerin poistamisesta on hylätty. Tämä hämmentävä lopputulos tulee todennäköisesti jatkossakin aiheuttamaan eurooppalaisille käyttäjille paljon vaivaa, turhautumista ja miljardeja klikkauksia vuodessa.
- Euroopan komission ehdotus ja perustelut (ks. 88b artikla)
- Neuvoston kanta 18. kesäkuuta (julkaistu Politico-sivustolla)
- Googlen lobbausasiakirja 88b artiklaa vastaan
- Mlexin raportti Puolan kannasta
- Digital Omnibus -taustatietoja, laatija noyb
”Pimeät mallit” ja ärsyttäminen, kunnes saadaan haluttu tulos. Euroopassa käyttäjiä ei voida seurata mielivaltaisesti. Sekä verkossa että sen ulkopuolella on perustavanlaatuinen oikeus tietosuojaan – myös Metan tai Googlen alustoilla sekä seurantamainoksilla täytetyillä verkkosivustoilla. Yritysten on siksi pyydettävä jokaiselta yksilöltä suostumus – tai yksinkertaisesti jätettävä heidät rauhaan. Tämä tapahtuu niin sanottujen evästebannerien kautta, joissa suostumusta pyydetään paitsi evästeiden käytölle, myös yleensä tietojen jakamiselle usein tuhansille kolmansille osapuolille. Käyttäjillä pitäisi itse asiassa olla mahdollisuus antaa suostumus vain, jos he haluavat tulla seuratuiksi verkossa omasta vapaasta tahdostaan. Tutkimuksesta riippuenvain noin 3–10 % ihmisistä tätä haluaa. Niin sanottujen pimeiden kuvioiden (esim. piilotetut ”Ei”-painikkeet tai valmiiksi valitut suostumusruudut) avulla seurantateollisuus saavuttaa kuitenkin suostumusasteet jopa jopa 90 %:n.
EU:ssa asuu yli 450 miljoonaa ihmistä, joten tämä farssi tuottaa vuosittain useita miljardeja (!) klikkauksia, aiheuttaa turhautumista ja on kuluttajille täydellistä ajanhukkaa – samalla kun teknologiajätit ja seurantateollisuus keräävät miljardeja voittoja ”vapaaehtoisen” seurannan avulla. Samalla on käymässä yhä selvemmäksi, että henkilötietojen laajamittainen kerääminen aiheuttaa riskejä myös turvallisuudelle ja demokratialle.
Max Schrems: ”Evästebannerit eivät ole tietosuojan keksintö, vaan seurantateollisuuden. Ilman suostumusta verkossa ei voi vakoilla. Nyt pelätään, että yksinkertaisempi tapa sanoa ”kyllä” tai ”ei” johtaa tulojen menetykseen Googlelle ja sen kaltaisille yrityksille. Siksi seurantateollisuus lobbaa parhaillaan kaikin voimin evästebannerin säilyttämisen puolesta. On selvää, että se haluaa säilyttää kykynsä manipuloida suoraan käyttäjien valintoja.”
EU:n ehdotus: automaattinen signaali. Syksyllä 2025 Euroopan komissio ehdotti evästebannerien korvaamista automaattisella signaalilla, joka välittäisi evästeiden suostumusasetukset laitteen, käyttäjän ja verkkosivustojen välillä. Jopa Kaliforniassa – useimpien teknologiayritysten kotiosavaltiossa – on jo käytössä vastaava ratkaisu. Myös EU:n lainsäädäntöön sovitettuja ehdotuksia on ollut esillä jo jonkin aikaa. EU:n ehdotus on itse asiassa huomattavasti vähemmän radikaali kuin Yhdysvaltojen lait, koska se sallii edelleen suostumuksen antamisen verkkosivustokohtaisesti. Erityisesti äskettäin ehdotettu GDPR:n 88b artikla olisi tarjonnut ratkaisun ja oli yksinkertainen esimerkki siitä, kuinka byrokratian karsiminen voi onnistua ja samalla hyödyttää kuluttajia ja rehellisiä yrityksiä.
Max Schrems: ”Selaimet ilmoittavat jo automaattisesti, mitä kieltä mieluiten käytän. On yhtä helppoa ilmoittaa digitaalisesti, haluaako käyttäjä tulla seuratuksi. Teknisesti tämä on yksinkertaista, ja se on jopa kirjattu lakiin joissakin Yhdysvaltain osavaltioissa. Itse asiassa on olemassa useita teknisiä ratkaisuja, jotka voitaisiin ottaa käyttöön jo huomenna. Eurooppa on jäänyt täysin jälkeen näiden vanhentuneiden ilmoitusbannerien kanssa. Absurdia kyllä, Google ja seurantateollisuus haluavat kuitenkin tehdä asian mahdollisimman vaikeaksi ihmisille.”
”Google-asiakirja” ja väärän tiedon vyöry. Kuitenkin Googlen salainen lobbausasiakirja on kuitenkin heittänyt kapuloita rattaisiin Euroopan komissiolle. Täysin kaukaa haettuja lukuja käyttäen siinä väitetään, että ilman evästebannereita kaikki verkkomainonta pysähtyisi kokonaan. Google liioittelee tässä rajusti ja olettaa, että kaikelle mainonnalle olisi olemassa keskitetty ”katkaisija”. Euroopan komissio on kuitenkin nimenomaisesti tehnyt selväksi, että suostumuksen antaminen tulisi edelleen olla mahdollista verkkosivustokohtaisesti ja käyttötarkoituksittain. Siksi olisi mahdollista myöntää suostumus erityisesti laadukkaille tiedotusvälineille – ja evätä se Googlelta, Metalta ja vastaavilta. Google ”jättää” tämän kätevästi huomiotta. Erityisen absurdi on Googlen väite, jonka mukaan laadukkaat tiedotusvälineet kärsisivät evästeilmoitusten poistamisesta. Tiedotusvälineet on vapautettu säännöksestä, joten ne eivät kärsisi siitä lainkaan.
Saksa, Ranska ja muut maat kannattavat nyt (!) evästeilmoitusta. Niin absurdeja ja läpinäkyviä kuin seurantalobin perustelut ovatkin, ne näyttävät saaneen aikaan toivotun vaikutuksen. Neuvostossa lopullista äänestystä varten tehdyssä ehdotuksessa 88b artikla poistettiin kokonaan digitaalisen omnibus-paketin tekstistä – ja sen myötä ainoa toimenpide, joka olisi todella yksinkertaistanut asioita kuluttajien kannalta. Maat kuten Saksa, Ranska ja Puola olivat vaatineet tätä etukäteen – oletettavasti seurantalobin harjoittaman massiivisen painostuksen seurauksena.
Max Schrems: ”Tätä on todella syytä miettiä: Euroopan komissio haluaa vihdoin päästä eroon evästebannereista, mutta Google ja jotkut EU:n jäsenvaltiot ovat nyt päättäneet säilyttää ne. Ihmiset ovat valittaneet EU:n byrokratiasta jo vuosikymmeniä. Todellisuudessa seurantalobbaajat kuitenkin pelkäävät niin kovasti sitä, että kuluttajat voisivat yksinkertaisesti sanoa ’ei’, että vähän lobbausta riittää saamaan kaikki antamaan periksi. Tämä herättää todellakin kysymyksen siitä, edustavatko jotkut jäsenvaltiot ensisijaisesti äänestäjiään vai lobbaajia.”
Euroopan parlamentti ei ole vielä ottanut kantaa asiaan. ”Digitaalinen omnibus”-paketti on tällä hetkellä edelleen rinnakkaisten neuvottelujen kohteena neuvostossa ja Euroopan parlamentissa, vaikka jälkimmäinen ei ole vielä ilmoittanut kantaansa 88b artiklaan. Neuvottelujen päätteeksi näiden kahden toimielimen on sitten päästävä kompromissiin. Siksi on olennaisen tärkeää, että Euroopan parlamentti puoltaa nyt 88b artiklan säilyttämistä. Kuitenkin myös tässä asiassa konservatiivinen EPP-ryhmä todennäköisesti kallistuttaa vaa’an, sillä sekin on seurantalobbarien painostuksen alla.
Max Schrems: ”Demokratiassa pitäisi todellakin toteutua se, mitä enemmistö kansalaisista haluaa – tässä tapauksessa evästebannerien poistaminen. Jos päätöksentekijät mieluummin noudattavat teknologialobbarien tahtoa kuin äänestäjiensä tahtoa, tässä on jotain hyvin, hyvin vialla.”
