Euroopan tietosuojaneuvosto (EDPB) antaa pian todennäköisesti tähän mennessä merkittävimmän lausuntonsa: se päättää, onko eurooppalaisilla edelleen realistinen mahdollisuus suojella oikeuttaan yksityisyyteen verkossa. Marraskuussa 2023 Meta hyväksyi "maksa tai okei" -lähestymistavan. Siitä lähtien käyttäjät ovat joutuneet joko maksamaan 251,88 euron "yksityisyysmaksun" vuodessa tai suostumaan siihen, että heitä seurataan. Alankomaiden, Norjan ja Hampurin tietosuojaviranomaiset ovatkin pyytäneet sitovaa EDPB:n lausuntoa tästä asiasta. Jos "Pay or Okay" -maksu hyväksytään, yritykset kaikilla toimialoilla voivat seurata Metan esimerkkiä, mikä voi merkitä loppua aidolle suostumukselle eurooppalaisten tietojen käyttöön. noyb on nyt yhdistänyt voimansa 27 muun kansalaisjärjestön (muun muassa Wikimedia Europe, Bits of Freedom ja Norjan kuluttajaneuvosto) kanssa kehottaakseen Euroopan tietosuojaneuvostoa antamaan lausunnon, jossa suojellaan perusoikeutta tietosuojaan.
- Yhteinen kirje Euroopan tietosuojaneuvostolle
- Tietosuojavaltuutetun pyyntö pyytää Euroopan tietosuojaneuvoston lausuntoa aiheesta "suostumus tai maksu"
Meta sanoo "maksa oikeuksistasi". Kun Euroopan yhteisöjen tuomioistuin (EUT) julisti viime heinäkuussa , että Meta käsitteli käyttäjätietoja laittomasti, Meta tarttui seuraavaan parhaaseen vaihtoehtoon GDPR:n kiertämiseksi ja otti käyttöön niin sanotun "maksa tai suostu" -järjestelmän. Marraskuusta 2023 lähtien Instagram- ja Facebook-käyttäjät on pakotettu joko maksamaan jopa 251,88 euron suuruinen maksu vuodessa tai suostumaan siihen, että heitä seurataan kohdennettua mainontaa varten. Toisin sanoen: Sen sijaan, että Meta vihdoin kysyisi kyllä/ei-suostumusta, se perii 251,88 euron maksun "hylkää"-painikkeen painamisesta. Todellisuudessa useimmilla ihmisillä ei yksinkertaisesti ole muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä tietojensa hyväksikäyttö, kun he joutuvat maksun uhalla hyväksymään sen. Tieteelliset tutkimukset havainnollistavat tämän vaikutuksen selvästi: Esimerkiksi "Pay or Okay" -palvelun tarjoajan contentpassin toimitusjohtaja totesi, että 99,9 prosenttia kävijöistä suostuu seurantaan, kun he joutuvat maksamaan 1,99 euron maksun. Samaan aikaan puolueettomat tutkimukset osoittavat, että vain 3-10 prosenttia käyttäjistä haluaa, että heidän henkilötietojaan käytetään kohdennettuun mainontaan.
Max Schrems: "EU:n lainsäädännön mukaan käyttäjillä on oltava 'vapaa ja aito valinta', kun he antavat suostumuksensa siihen, että heitä seurataan henkilökohtaista mainontaa varten. Todellisuudessa heidät pakotetaan maksamaan maksu, jotta he voivat suojella perusoikeuttaan yksityisyyteen."
Valmiiksi rastitetut laatikot ovat laittomia, mutta maksu "hylkäämisestä" on ok? Alankomaiden, Norjan ja Hampurin tietosuojaviranomaiset ovat nyt pyytäneet EDPB:ltä lausuntoa tästä lähestymistavasta, joka määrittää vapaan suostumuksen tulevaisuuden verkossa. Lausunnon mahdolliset seuraukset ulottuvat paljon pidemmälle kuin Metan suorittama käyttäjätietojen kerääminen: Jos "Pay or Okay" -malli hyväksytään, se leviää kulovalkean tavoin. Tämä on nähtävissä Saksassa, jossa 30 prosenttia sadasta suosituimmasta verkkosivustosta käyttää jo "Pay or Okay" -menetelmää suostumusten määrän nostamiseksi. Vaikka Euroopan unionin tuomioistuin ja viranomaiset ovat toistaiseksi olleet selvillä siitä, että esimerkiksi "valmiiksi rastitetut laatikot" tai bannerin toisella kerroksella olevat hylkäyspainikkeet ovat laittomia, näyttää siltä, että pelkkää rahan pyytämistä ei pidetä selvänä ongelmana. Jos tietosuojaviranomaiset eivät ota selkeää kantaa tähän, eurooppalaiset saattavat nopeasti menettää "aidon tai vapaan valinnan" hyväksyä tai hylätä henkilötietojensa käsittelyn, joka oli yleisen tietosuoja-asetuksen kulmakivi ja jonka Euroopan unionin tuomioistuin on toistuvasti vahvistanut.
Max Schrems: "On selvää, että joissakin jäsenvaltioissa vallitseva "Pay or Okay" -periaatteen noudattamatta jättäminen on epäonnistunut. Esimerkiksi Saksaan tulvi "Pay or Okay" -järjestelmiä vain yhdeksässä kuukaudessa sen jälkeen, kun viranomaiset sallivat sen. Viranomaisilla on nyt mahdollisuus muuttaa kansallinen lähestymistapa, kun asiasta äänestetään Brysselissä."
Epäonnistunut yritys tukea uutismediaa. Ensimmäiset Pay or Okay -järjestelmät otettiin käyttöön vaikeuksissa olevissa uutisorganisaatioissa, jotka menettivät yhä enemmän mainostuloja. Näyttääkin siltä, että tietosuojaviranomaiset ovat antaneet tällaisille järjestelmille vihreää valoa uutistoimialan tukemisen toivossa. Todellisuudessa kustantajat saavat kuitenkin mainostulojen jäännöksiä vain, jos ihmiset hyväksyvät seurannan. Lisäksi jopa 99,9 prosenttia ihmisistä valitsee vaihtoehdon "Okay", mikä johtaa maksullisten tilausten vähäiseen myyntiin. Todelliset voitot henkilökohtaisista mainoksista jäävät suuryrityksille, kuten Metalle ja Googlelle.
Max Schrems: " Toiveena oli, että 'Pay or Okay' voisi pelastaa uutismediat, jotka menettivät mainostulonsa 'big techille'. Tämä ei toiminut, sillä 99,9 prosenttia kieltäytyy maksamasta saadakseen omat tietonsa takaisin. Ironista on, että 'big tech' käyttää nyt porsaanreikää itselleen.""
Perusoikeudet ylellisyyshyödykkeenä? Jos merkittävä määrä yrityksiä ja verkkosivustoja siirtyisi "maksa tai okei" -periaatteeseen, kustannukset karkaisivat nopeasti käsistä. Keskimääräisellä eurooppalaisella on älypuhelimeensa asennettuna 35 sovellusta. Jos kaikki nämä sovellukset seuraisivat Metan esimerkkiä ja perisivät 251,88 euron suuruisen vuosimaksun, hinta rikkoisi useimpien ihmisten budjetin. Tarkemmin sanottuna nelihenkinen perhe, jonka puhelimessa on vain 35 sovellusta, joutuisi maksamaan 35 263,20 euroa vuodessa. Näin oikeus tietosuojaan jäisi suurelta osin toteutumatta, eikä vain niille 22,6 prosentille Euroopan väestöstä, jotka ovat tällä hetkellä köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa.
Max Schrems: " Käyttäjät asioivat kuukausittain satojen verkkosivustojen, sovellusten ja yritysten kanssa. Kaikki ne voisivat yksinkertaisesti periä 'yksityisyydensuojamaksun', jos et suostu siihen, että tietojasi kerätään, jaetaan tai myydään. Jos lasket, tämä tekee tuhansia euroja vuodessa."
28 kansalaisjärjestöä kehottaa EDPB:tä suojelemaan vapaata suostumusta verkossa. Allekirjoittaneet 28 kansalaisjärjestöä ja kuluttajaoikeusjärjestöä (mukaan lukien Wikimedia Europe, Bits of Freedom ja Norjan kuluttajaneuvosto) kehottavatkin EDPB:tä ja kaikkia kansallisia tietosuojaviranomaisia vastustamaan jyrkästi "Pay or Okay" -periaatetta, jotta estetään merkittävän porsaanreiän syntyminen tietosuoja-asetukseen. EDPB:n lausunto muovaa tietosuojan ja internetin tulevaisuutta tuleviksi vuosiksi. On erittäin tärkeää, että lausunnossa todella taataan rekisteröidyille "aito ja vapaa valinta" henkilötietojensa käsittelystä.
Max Schrems: "28 kansalaisyhteiskunnan järjestöä kehottaa nyt viranomaisia varmistamaan, että perusoikeuksista ei tule hyödykettä tai ylellisyyshyödykettä. Tämä on todennäköisesti tärkein EU:n yksityisyyden suojaa koskevia oikeuksia koskeva päätös vuosikymmeneen."
