Meta siirtyy ilmeisesti suostumukseen käyttäytymiseen perustuville mainoksille viiden vuoden oikeudenkäynnin jälkeen
Yli viisi vuotta kestäneiden laajojen oikeusjuttujen jälkeen, joita noyb, Saksan Kartellamt sekä EDPB:n ja CJEU:n päätökset ovat aiheuttaneet, näyttää siltä, että Meta noudattaa vihdoin EU:n tietosuojalainsäädäntöä. Yhtiö ilmoitti, että se pyytää jatkossa käyttäjiltään suostumusta ennen käyttäytymiseen perustuvien mainosten näyttämistä. On epävarmaa, noudattaako Meta suostumusta koskevaa vaatimusta täysimääräisesti. noyb ryhtyy oikeustoimiin, jos Meta ei pane GDPR:ää täysimääräisesti täytäntöön.
- Facebookin päivitys 1. elokuuta
- EU:n tuomioistuin toteaa Metan/Facebookin GDPR-lähestymistavan suurelta osin laittomaksi
- EDPB:n päätös, jolla kielletään Metaa käyttämästä henkilötietoja mainontaan
- Wall Street Journalin raportti
Meta saattaa vihdoin taipua. Meta ilmoitti tiistaina aikovansa muuttaa Euroopan unionissa ja Sveitsissä asuvien henkilöiden osalta "tiettyjen tietojen käsittelyyn käyttäytymiseen perustuvaa mainontaa varten" käytettävän oikeusperustan "oikeutetusta edusta" "suostumukseen". Vaikka yksityiskohdat jäävätkin vielä odottamaan, käyttäjien yksityisyyden suojaamisessa saatetaan vihdoin nähdä edistystä. Riippuen siitä, miten Meta panee tämän muutoksen täytäntöön, EU:ssa asuvat ihmiset voivat ensimmäistä kertaa saada jonkin verran määräysvaltaa tietoihinsa.
Ei ulospääsyä. Vaikka sosiaalisen median yhtiöiden PR-osasto puhuu Irlannin tietosuojaviranomaisen GDPR:n oletetusta uudesta tulkinnasta, joka johti tulevaan mukautukseen, todellisuus on paljon ikävämpi Metan kannalta. Kahden vuonna 2018 tehdyn noyb-valituksen jälkeen EDPB päätti aiemmin tänä vuonna, että Meta ei saa käyttää henkilötietoja mainontaan. Lisäksi EUT päätti heinäkuussa, että yritys ei saa käyttää henkilötietoja enempää kuin on ehdottoman välttämätöntä sen ydintuotteiden tarjoamiseksi. Vaikka Irlannin tietosuojaviranomainen ei ole vielä pannut näitä päätöksiä täytäntöön, ei näytä siltä, että enää olisi mitään ulospääsyä.
Suostumuksen laajuus on epäselvä. Meta on toistaiseksi ilmoittanut vain siirtyvänsä suostumukseen "tiettyjen käyttäytymiseen perustuvaa mainontaa koskevien tietojen osalta". Yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan kuitenkin kaikenlaisiin henkilötietoihin kaikenlaista käsittelyä varten. Sanaa "käyttäytymiseen perustuva mainonta" ei ole olemassa laissa. Jos Meta käyttää esimerkiksi henkilön ikää tai sijaintia, on epäselvää, olisiko tämä Metan mielestä "käyttäytymistä" ja täyttyisikö suostumusvaatimus.
Max Schrems: " Näemme, soveltaako Meta suostumusvaatimusta kaikkeen henkilötietojen käyttöön mainoksissa. Toistaiseksi he puhuvat "erittäin henkilökohtaisista" tai "käyttäytymiseen perustuvista" mainoksista, ja on epäselvää, mitä tämä tarkoittaa. Yleinen tietosuoja-asetus kattoi kaikenlaisen personoinnin, myös esimerkiksi iän perusteella, joka ei ole 'käyttäytymistä'. Jatkamme tietenkin oikeudenkäyntejä, jos Meta ei sovella lakia täysimääräisesti."
Taustaa: Kolme oikeusperustaa yhdessä vuodessa. Yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan a-f alakohdan mukaan yritykset eivät saa käyttää henkilötietoja, elleivät ne täytä yhtä kuudesta oikeusperustasta. Noybin vuonna 2018 nostaman kanteen jälkeen Facebook, Instagram ja WhatsApp eivät saaneet käyttää 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, kun ne piilottivat sopimukseensa ehtoja, joiden väitetään edellyttävän tietojen käyttöä ilman suostumusta. EDPB:n väliintulon jälkeen tämä oikeudenkäynti johti tammikuussa 390 miljoonan euron sakkoihin. Tämän jälkeen Meta vetosi 6 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaiseen "oikeutettuun etuun" ja "opt-out-mahdollisuuteen" perustellakseen käyttäjätietojen keräämistä. Saksan kartelliviranomaisen (Bundeskartellamt) ja Saksan kuluttajaoikeusjärjestön (VZBV) kannattamassa oikeudenkäynnissä tuomioistuin päätti, että 6 artiklan 1 kohdan f alakohta ei myöskään ole käytettävissä. Koska Meta ei voi käyttää kolmea muuta oikeusperustaa, ainoa looginen seuraus on, että Metan on nyt pyydettävä suostumus kyllä/ei, kun se käyttää henkilötietoja mainontaan.
Max Schrems: "Yli viisi vuotta kestäneen oikeudenkäynnin jälkeen Meta on vihdoin tullut siihen tulokseen, että sen on kysyttävä ihmisiltä, saako se vakoilla heitä mainoksia varten. Tarvittiin kansalaisjärjestöjen ja saksalaisen viranomaisen oikeudenkäyntejä, jotta pääsimme tähän tilanteeseen - Irlannin sääntelyviranomainen on johdonmukaisesti suojellut Metaa."
