Ensimmäinen lausunto. Valiokunnan lausunto (C-446/21) on juuri julkaistu. Päivittäkää tämä sivu päivitysten varalta. Analysoimme vielä yksityiskohtia, mutta toivomme, että alla oleva ensimmäinen reaktio sisältää keskeiset asiat.
- EUT:n lehdistötiedotteet (etsi C-446/21 - Schrems)
- AG:n täydellinen lausunto (saattaa ilmestyä vasta päivän aikana)
Ensimmäinen lausunto. AG:n lausunto (C-446/21) on juuri julkaistu. Päivitä tätä sivua mahdollisten päivitysten varalta. Analysoimme vielä yksityiskohtia, mutta toivomme, että alla oleva ensimmäinen reaktio sisältää tärkeimmät huomiot:
Katharina Raabe-Stuppnig, Schremsiä edustava asianajaja: "Olemme erittäin tyytyväisiä lausuntoon, vaikka tämä tulos olikin hyvin odotettu."
Tietojen käyttöä mainonnassa on rajoitettava ajallisesti, tyypillisesti ja lähteittäin. Toistaiseksi Meta käyttää kaikkia koskaan keräämiään tietoja mainontaan. Esimerkiksi Facebookin käyttäjätiedot voivat ulottua aina vuoteen 2004 asti. Tällaisten käytäntöjen estämiseksi tietosuoja-asetuksessa otettiin käyttöön "tietojen minimoinnin" periaate tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa. Toistaiseksi Meta on yksinkertaisesti jättänyt tämän huomiotta, eikä se ole varautunut poistoaikoihin. Tietojen minimointiperiaatteen soveltaminen rajoittaa radikaalisti henkilötietojen käyttöä mainontaan - vaikka käyttäjät olisivat antaneet suostumuksensa mainoksiin. Periaatetta sovelletaan käsittelyn oikeusperustasta riippumatta, joten henkilötietoja ei voida käyttää loputtomiin, vaikka käyttäjä olisi antanut suostumuksensa henkilökohtaiseen mainontaan. Vaikka AG:n mukaan kansallisen tuomioistuimen olisi päätettävä yksityiskohdista, tekijöitä voivat olla henkilötietojen tyyppi (kuten ikä - vs. käyttäytymistiedot), lähde (kuten aktiivisesti annetut tiedot - vs. passiivinen tekninen seuranta) tai keruun konteksti (kuten sosiaalisessa verkostossa - vs. kolmansilla sivuilla).
Katharina Raabe-Stuppnig: "Meta on periaatteessa rakentanut valtavaa tietovarantoa käyttäjistä jo 20 vuoden ajan, ja se kasvaa joka päivä. EU:n lainsäädännössä edellytetään kuitenkin "tietojen minimointia". Jos tuomioistuin noudattaa lausuntoa, vain pientä osaa tästä tietopoolista saa käyttää mainontaan - vaikka olisi antanut suostumuksensa mainoksiin."
Henkilötietojen "kaavintaa" koskevat rajoitukset - vaikka ne olisivat "ilmeisen julkisia". Meta keräsi (mainoskumppaneiden kautta) erittäin henkilökohtaisia tietoja Schremsistä, ja sen yhteydessä syntyi keskustelua siitä, johtaako tällaisten käytäntöjen myöhempi julkinen arvostelu Schremsin yksityisyydensuojaa koskevasta oikeudesta "luopumiseen" alun perin lainvastaisen käsittelyn osalta. Schrems oli aina samaa mieltä siitä, että hän oli julkistanut kyseiset tiedot, ja ne kuuluvat yleisesti ottaen yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan e alakohdan soveltamisalaan ("pääasiallisesti julkistettu") - kun taas eräät jäsenvaltiot kyseenalaistivat tämän seikan EU:n tuomioistuimessa. Vaikka kyseessä on yksittäisen käyttäjän erityistilanne, lain tulkinta on merkityksellinen laajemmassa yhteydessä, kun kyseessä on "web scraping", jossa julkisesti saatavilla olevia tietoja yksinkertaisesti otetaan ja käsitellään muihin tarkoituksiin. Schrems väitti, että yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa säädettyä käyttötarkoituksen rajoittamisen periaatetta on sovellettava rinnakkain tässä tapauksessa. Myös julkisasiamies väittää nyt näin.
Katharina Raabe-Stuppnig: "Se , että jotkin tiedot ovat julkisia, ei tarkoita, että niitä voidaan käyttää muihin tarkoituksiin. Jos teet poliittisen kommentin sosiaalisessa mediassa, sitä ei voida käyttää poliittisen mainonnan kohdentamiseen sinuun. Jos käyttäjät menettävät kaikki oikeutensa julkaistuun tietoon, sillä olisi valtava sananvapautta jarruttava vaikutus."
Mistä tässä tapauksessa on kyse? Asia koskee yksityishenkilö Max Schremsin ja Meta Ireland Platforms Limitedin (Facebookin" ylläpitäjänä) välistä siviilioikeudenkäyntiä Itävallan tuomioistuimissa. Asiaa käsiteltiin ensimmäisen kerran kokonaisuudessaan Itävallassa vuonna 2020, ja se koskee useita GDPR:n rikkomuksia, kuten mainonnan oikeusperustan puuttumista ja muuta vastaavaa. Itävallan korkein oikeus on esittänyt neljä kysymystä Euroopan unionin tuomioistuimelle vuonna 2021. Koska toisessa asiassa (C-252/21 Bundeskartellamt) käsiteltiin kuitenkin osittain samankaltaisia kysymyksiä, EUT "keskeytti" Schremsin ja Metan välisen asian käsittelyn vuoteen 2024 saakka. Alkuperäiset kysymykset 1 ja 3 "voitettiin" (epäsuorasti), koska EUT asettui asiassa C-252/21 Bundeskartellamt Schremsin kannalle. Asian loppuosa käsiteltiin sitten Luxemburgissa 8. helmikuuta 2024, mutta se rajoittui kahteen jäljellä olevaan kysymykseen (alkuperäiset kysymykset 2 ja 4), joita ei ollut jo ratkaistu asiassa C-252/21 Bundeskartellamt. Jäljellä olevat kysymykset ovat seuraavat:
- Alkuperäinen kysymys 2: Onko yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan c alakohtaa (tietojen minimointi) tulkittava siten, että kaikki pääasian oikeudenkäynnin kaltaisen alustan hallussa olevat henkilötiedot (erityisesti rekisteröidyn tai alustalla ja sen ulkopuolella olevien kolmansien osapuolten kautta) voidaan koota yhteen, analysoida ja käsitellä kohdennettua mainontaa varten ilman ajallista tai tietolajiin liittyvää rajoitusta?
- Alkuperäinen kysymys 4: Onko yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, luettuna yhdessä sen 9 artiklan 2 kohdan e alakohdan kanssa, tulkittava siten, että henkilön paneelikeskustelua varten antama lausunto omasta seksuaalisesta suuntautumisestaan sallii muiden seksuaalista suuntautumista koskevien tietojen käsittelyn tietojen yhdistämiseksi ja analysoimiseksi kohdennettua mainontaa varten?
Tietojen minimointi. Alkuperäinen kysymys 2 koskee Metan lähestymistapaa, jossa väitetään, että kaikki henkilötiedot menevät periaatteessa suureen "tietopooliin" ja että niitä voidaan käyttää henkilökohtaiseen mainontaan loputtomiin - ilman mitään rajoituksia - koska tämä näyttää olevan ilmeinen tietojen minimoinnin periaatteen rikkominen. Vaikka joissakin tapauksissa on olemassa selkeä raja tietojen poistamiselle (esim. kun lakisääteinen velvollisuus säilyttää tietoja päättyy), mainonnan osalta asia on monimutkaisempi.
Katharina Raabe-Stuppnig: "Tällä hetkellä verkkomainonta-ala yksinkertaisesti tallentaa kaiken ikuisesti. Laki on selkeä, että käsittely on lopetettava muutaman päivän tai viikon kuluttua. Metalle tämä tarkoittaisi, että suuri osa niiden viime vuosikymmenen aikana keräämistä tiedoista muuttuisi tabuksi mainonnassa."
Arkaluonteisten tietojen jatkokäyttö. Alkuperäinen kysymys 4 koskee ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (ja osittain myös Metan) väitettä, jonka mukaan Schrems mainitsi seksuaalisen suuntautumisensa eräässä tapahtumassa Wienissä ja saattoi näin ollen (implisiittisesti) antaa suostumuksensa siihen, että kaikkia seksuaaliseen suuntautumiseen (ja itse asiassa myös sukupuolielämään, joka on erikseen suojattu yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa) liittyviä henkilötietoja käsiteltiin mainonnassa, joka tapahtui vuosia ennen julkista lausuntoa. On sovittu, että nämä lausunnot julkistettiin. Schrems kuitenkin kiistää, että Meta olisi näin ollen saattanut käsitellä muita - erittäin henkilökohtaisia - tietoja edeltävinä vuosina. Schrems korostaa, että "käyttötarkoituksen rajoittamisen" periaatetta sovelletaan rinnakkain ja että tiedot, jotka on jaettu Meta:n lainvastaisen käsittelyn arvostelemiseksi, eivät voi (takautuvasti) sallia henkilötietojen käyttämistä täysin muuhun tarkoitukseen, kuten mainontaan.
Katharina Raabe-Stuppnig: " Tämä kysymys on erittäin tärkeä kaikille, jotka antavat julkisia lausuntoja. Luopuuko henkilö taannehtivasti oikeudestaan yksityisyyteen jopa täysin toisistaan riippumattomien tietojen osalta, vai voidaanko vain itse lausuntoa käyttää puhujan tarkoittamaan tarkoitukseen? Jos tuomioistuin tulkitsee tämän yleiseksi 'luopumiseksi' oikeuksistasi, se hyydyttäisi kaiken verkkopuheen Instagramissa, Facebookissa tai Twitterissä."